perjantai 6. joulukuuta 2013

Lorulinnun unelma

Katselen linnun siipiä.
Tahtoisin heti hiipiä
kainaloiseen pehmoiseen.

Lentäisin halki pilvien
siivellä uljaan linnun sen,
sanoja keräämään.

Sitten kun tulen takaisin,
kanssasi runot jakaisin.
Kuiskaisin kauneimman.

Runo on yksinkertainen.
Toivoisin, että muistat sen:
Sinua rakastan.

-Anna-Mari Kaskinen-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti