tiistai 28. toukokuuta 2013

Syntymäpäivät kuukausittain

Kun vietät merkkipäivääsi tammikuussa,
niin vilkuta minulle tassulla.
Minäpä silloin sinulle vastaan tällä runolla hassulla: Karhun pyöreä pullea pää
onnenrunoja räpättää.


 Kun vietät merkkipäivääsi helmikuussa,
on sinulla varmasti lunta suussa,
Laulava koira näin visersi
ja tuostapa tulikin mieleeni:
Lumesta - kautta karhunkallon -
pyöritän sinulle onnenpallon.


 Kun vietät merkkipäivääsi maaliskuussa
olet jo lapsonen kevään.
Minäpä sinulle leiponut olen
maistuvan juhlaevään.
Tämä on aivan höppänä juttu:
kakkua kantaa karvainen tuttu.


 Kun merkkipäiväs on huhtikuussa
saat nurkkaan heittää rukkaset.
Merkkipäiväsi kunniaksi
tuon kevään ensikukkaset.
Lumen alta reunasta pellon
poimin sinulle lumikellon.


 Kun vietät merkkipäivääsi toukokuussa
saat varmaan lahjaksi pajupillin.
Sillä kun soitat veisun villin,
niin Uppis nauraa kihertää.
Jo niityt, kunnaat vihertää-
On hurjan, hurjan muhkeaa
kun lehdet puihin puhkeaa.


 Kun vietät merkkipäivääsi kesäkuussa
on kesän ihanuus edessä.
Merkkipäivääsi viettää saatat
polskien rannan vedessä.
On uimisen ilo ehjä ja aito,
sen päälle maistuu mansikkamaito.


 Kun vietät merkkipäivääsi heinäkuussa
tule kanssani keinumaan.
Pihakeinussa koivun alla
hurjan hurjasti keinutaan.
Masunpohja kutisee
ja tassut vauhdissa tutisee.


 Kun vietät merkkipäivääsi elokuussa,
niin käymme sieniretkellä.
Iltapäivällä, sadesäällä,
sopivalla hetkellä.
Sienisäkkiin saalis voita:
rouskuja ja haperoita.


 Kun vietät merkkipäivääsi syksyn kuussa,
niin killut ja keikut omenapuussa.
Poskillasi on ompun puna,
tuotapa katselen lumottuna.
Mitä sinä sanot, jos luoksesi laukkaan
ja punaista poskea haukkaan?


 Kun vietät merkkipäivääsi lokakuussa,
saat lahjaksi taivaan tähdet.
Saat lahjaksi kirpeän syksyn sään
ja järven pintaa peittävän jään,
kun aamulla ulos lähdet.
Muistathan: on uusi jää
hirmu, hirmu pettävää!


Kun vietät merkkipäivääsi marraskuussa,
pakkasaamu jo rakentelee
lammikoille siltojaan.
Huurukiteet levittäytyy
kristallina yli maan.
Kohta ovat vedet jäässä,
kansa kulkee myssy päässä.

 Kun vietät merkkipäivääsi joulukuussa,
niin elämä sinulle onnea tuhlaa,
kun merkkipäiväsi lisäksi
voit viettää joulun juhlaa,
ja päästäkseen mukaan juhlien lukuun
myös luonto pukeutuu juhlapukuun.

Kuukausilorut 2

Nirskuen ja narskuen,
puhuu herra Pakkanen.
Luonto nukkuu uneksuu,
metsässä on tammikuu.


Valkohanki kimmeltää,
oksat peittää kuura, jää.
Hymyyn käy jo päivän suu,
onkohan nyt helmikuu?


Talitintin titityy
kevätsointiin virittyy.
Mäyrämuori havahtuu,
joko nyt on maaliskuu?


  Pajunkissan hento pää
iloisena pilkistää.
Kevätsade ropsahdellen
kutittelee nenää nallen.
Vesi puroon huuhtoutuu,
on siis metsän huhtikuu


 Västäräkki matkoiltansa
kertoilee jo juttujansa.
Lintukodin kuistilla
iloinen on tunnelma.
Laulut kauas kantautuu,
onkohan jo toukokuu?


 Lammen luona majavan
lapsikatras villi.
Heiluu viikset, hännän lapa,
uiminen on hauska tapa.
Kukkii nurmi, kukki puu;
metsässä on kesäkuu.


 Tuoksuu villit mansikat,
vadelmat ja lillukat.
Eipä maistu mikään muu,
on jo metsän heinäkuu.


 Sirkka viulun virittää,
soittojansa sirittää.
Ilta hämyyn kietoutuu,
onkohan jo elokuu?


 Rouskut, tatit, vahakkaat,
vanhat sekä nuorekkaat.
Maasta ylös kurkottuu,
nyt on metsän syyskuu.


 Katsokaa lehtiä putoaa,
punaista, keltaista, ruskeaa.
Pöllövaari vastaa: Huuuuuu,
metsässä on lokakuu.


 Pakkaspojat rakentavat
lammikolle siltojaan.
Huurukeijut levittelee
harsojansa yli maan.
Näyttäydy ei kukaan muu,
metsässä on marraskuu.


 Tähtitaivas kirkastuu,
nyt on metsän joulukuu.

perjantai 24. toukokuuta 2013

Pii paa puu -kuukausilorut

  Pii paa puu, terve tammikuu!
Nyt on syöty joulupossu,
jalkaan pannaan huopatossu.
Ilma pakastuu, onhan tammikuu.

Pii paa puu, terve helmikuu!
Nyt on parhain hiihtokeli,
kaikki lapset lasketteli.
Päivä kirkastuu, onhan helmikuu.

  Pii paa puu, terve maaliskuu!
Räystähältä vesi pirskuu,
iloisena tintti tirskuu.
Kissat innostuu, onhan maaliskuu.

Pii paa puu, terve huhtikuu!
Kohta kevät tekee terää,
pajunkissa oksaan herää.
Nauraa täysikuu, onhan huhtikuu.

  Pii paa puu, terve toukokuu!
Heittäkäämme kengät, sukat,
linnut laulaa, kukkii kukat.
Aalto vapautuu, onhan toukokuu.

Pii paa puu, terve kesäkuu!
Rannalla on hyttysiä,
kokkoon tehdään syttysiä.
Laulut kantautuu, onhan kesäkuu.

 Pii paa puu, terve heinäkuu!
Keskikesän lämpimässä
mansikat on kypsymässä.
Marjat punertuu, onhan heinäkuu.

 Pii paa puu, terve elokuu!
Maamies korjaa pellon viljaa,
kuuhut nousee hiljaa, hiljaa.
Ukko hymysuu, onhan elokuu.

 Pii paa puu, terve syyskuu!
Omenat on vielä puussa,
Pian ne maistuu lasten suussa.
Makeaksi suu, onhan syyskuu.

 Pii paa puu, terve lokakuu!
Myrsky riipii lehdet puiston,
viimeisenkin kesämuiston.
Lämmin unohtuu, onhan lokakuu.

 Pii paa puu, terve marraskuu!
Kohta menee järvet jäähän,
Saappaat jalkaan, myssy päähän.
Nenä punehtuu, onhan marraskuu.

Pii paa puu, terve joulukuu!
Päättyy vuoden odotukset,
joulupukki avaa ukset.

Kuukausi -lorut

Tammikuun tuiskuissa tarvitaan auraa,
tuiskuille lumiukko vain nauraa.
Pakkanen punaa posket ja nenän,
auton akku voi tehdä tenän.

 Helmikuun hangilla lasketaan mäkeä,
kelkka on pullollaan iloista väkeä.
Mäestä kotiin on mukava tulla,
pöydällä odottaa laskiaispulla.

 Maaliskuun tienoissa kevään jo haistaa,
nietokset sulavat, aurinko paistaa.
Pääsiäispyhinä mämmi on herkkua,
virpojat muistavat kummia, serkkua.

 Aprillipäivänä meno on villiä,
juotetaan kuraa ja syötetään silliä.
Huhtikuun lätäkköön ei pidä astua,
sukka voi silloin märäksi kastua.

 Lehti kun puhkeaa jokaiseen puuhun,
tiedät on saavuttu toukokuuhun.
Vappupallo voi päästä karkuun,
siinäpä aihetta katkeraan parkuun.

 Vihdoin on kesäkuu, loma ja aikaa,
keksiä yhdeksän juhannustaikaa.
Suomen lippu saa liehua salossa,
juhannusyönä kuulaassa valossa.

 Heinäkuun puuhaa on heinän teko,
kukas on sankari? - No, unikeko!
Kun Jaakko on heittänyt kylmän kiven,
uimisen iloja on enää hiven.

 Elokuun päivinä korjataan viljaa,
syksy lähestyy aivan hiljaa.
Pakkasen pikkuserkku on halla,
hiiviskelee pian kaikkialla.

 Kesästä jäljellä on pelkkä muisto,
keltaisen viitan saanut myös puisto.
Syyskuun illoiksi riittää huvia,
muistellaan lomaa ja katsellaan kuvia.

 Syksyinen myrsky metsässä ryskää,
lokakuu kuljettaa nuhaa ja yskää.
Ruska värejä maisemaan tuhlaa,
lapset viettävät kurpitsajuhlaa.

 Marraskuun iltoina nähdä voi kummia,
hämärän hahmoja, varjoja tummia.
Lieneekö tonttu vai naapurin kissa,
vilahdus vain - se on kadoksissa.

 Joulukuu on täynnä kiirettä ja juoksua,
paperin rapinaa, piparin tuoksua.
Enkeli joulun viestiä kantaa,
rauhaa ja iloa lahjaksi antaa.

torstai 16. toukokuuta 2013

Metsämökin ikkuna

Kas metsämökin ikkuna.
Sielt' tonttu ulos kurkistaa.
Jänö laukkaa laputtaa
ja oveen kolkuttaa.
Auta, auta, pyydän sua.
Metsämies kun vaanii mua.
Sulle suojan tarjoan,
siis kätes ojenna!

Syysretki

1. Lähtekäämme metsään, metsään, metsään,
lähtekäämme metsään retkelle.
Hip hei trallalaa, hip hei trallalaa,
hip hei trallalaa, lallallaa.

2. Puolukoita poimin, poimin, poimin,
puolukoita poimin,trallallei.
Hip hei trallalaa..

3. Sataa paljon vettä, vettä, vettä,
kaikkialla vettä, märkää on.
Hip hei trallalaa..

4. Kotimatka alkaa juoksujalkaa,
puolukoita viedään äidille.
Hip hei trallalaa..

Suom. sanat Maisa Krokfors

Leikki:
- Leikitään laulun sanojen mukaan (esim. 1. säkeistö vuorokäsin taputuksia polviin)
- Taputetaan tai soitetaan rytikapuloilla perussykettä.

maanantai 6. toukokuuta 2013

Yksi pieni elefantti marssi näin..

Yksi pieni elefantti marssi näin
aurinkoista tietä eteenpäin.
Koska matka oli hauska niin,
pyysivät he mukaan yhden toverin.

2 pientä elefanttia..
jne.

Olipa kerran pikku nalle ja iso nalle..

Olipa kerran pikku nalle ja iso  nalle.
Kun pikku  nalle kävi istumaan,
iso nalle nousi seisomaan.
Kun pikku nalle nosti kädet ylös,
iso nalle laski kädet alas.
Kun pikku nalle laittoi kädet taakse
iso nalle laittoi kädet eteen.
Kun pikku nalle katsoi vasempaan,
iso nalle katsoi oikeaan.

Leikki:
Jaetaan joko lapset kahteen ryhmään tai leikitään loru yhdessä ryhmässä lorun sanoja mukaillen.

Oksalla männyn..

Oksalla männyn istuvi paakku,
ei se ole harakka eikä varis vaakku.
Kuunnellaan mitä se puhuu:
sehän sanoo HUHUUUU!

Leikki:
Yksi leikkijä valittiin pöllöksi, 
joka sai pöllö -käsinuken käteensä 
ja kävi "oksalle" istumaan pieneksi palloksi.
Huhuu -kohdassa pöllö herää,
ponkaisee pystyyn ja huutaa:
HUHUUU!
Piirissä istujilla oli soittimena
kapulat, guirot ja rumpu.
Itse tein suhisevaa ääntä
tamburiinilla ja lopuksi huhuu -kohdassa
taputin sitä pari kertaa reippaasti.

Pingviinitanssi

PINGVIINITANSSI
Laineilla keinui pieni lautta vain,
siellä mä ystäväni nähdä sain,
mustavalkoisen, Ville Viluisen.

Mulle hän vihelteli mielissään,
tanssimaan tuli tänne lämpimään,
kohta osaat sen,
laulun iloisen:

Yy kaa koo,
yy kaa koo,
pingviinit on täällä joo,
nel vii kuu,
nel vii kuu,
hauskaa kieltä laulaa suut.

Kvik kvik kvik,

kvik kvik kvik,
lal lal lal lal lal lal laa,

kvik kvik kvik
kvik kvik kvik
lal lal lal lal lal lal laa.
Suomesta lähti suuren maailmaan,
pingviini pieni sitä kertomaan,
meillä tanssi on,
aivan verraton.
Kohta sen tuntee koko Eurooppa,
Aasia, Usa, ja Afrikka,
Meillä tanssi on 

aivan verraton:

 Yy kaa koo,
yy kaa koo,
pingviinit on täällä joo,
nel vii kuu,
nel vii kuu,
hauskaa kieltä laulaa suut.

Kvik kvik kvik,

kvik kvik kvik,
lal lal lal lal lal lal laa,

kvik kvik kvik
kvik kvik kvik
lal lal lal lal lal lal laa.

Leikki:
Laitettiin kaksi pingviini -pehmolelua
ajelemaan lautalle (eli tamburiinin sisälle).

Nyt hiukoo vähäsen..


"Nyt hiukoo vähäsen!",
tuumasi sammakko ja nielaisi kärpäsen.
Vaan mikä kumma nyt massussa kutittaa,
niin villisti että ihan naurattaa ja huvittaa
Pian alkaa tapahtua,
sammakko rukka on vallan pakahtua
Ei auttanut muu kuin varma kikka,
sammakolle tuli hirveä hikka!
*HIK*  *HIK
 "Bzzzzzzz sammakko, en oo sun aamupala!
Älä enää toiste mua syömään ala!"

Leikki:
Sammakko sai sammakon näköisen kastanjetin käteensä
ja meni piirin keskelle istumaan.
Siinä istuessaan sammakko leikkii nielaisevansa kärpäsen.
Tällöin piirissä istujat alkavat kutittaa sammakkoa mahasta,
ja lopettaa vasta kun sammakko hikkasee kovalla äänellä.

Ihahaa

Ihahaa

Ihahaa, ihahaa, hepo hirnahtaa,
ihanaa, ihanaa onhan ratsastaa.
Juokse, hepo, hiljaa, kannat pikku Siljaa.
Kanna kotiin saakka kevyt, kallis taakka. 

Leikki:
Valittiin kaksi ratsumiestä 
ratsastamaan keppihevosilla 
piirin keskelle.
Muut soittivat marakasseja ym.

Goljatti on iso katti

Goljatti on iso katti,
torilta sen osti Matti.

Tällä meidän Goljatilla
karva on kuin silkkivilla.

Silmät keltaiset kuin kulta,
toisinaan ne iskee tulta.

Silloin arvaan, että kissa
onkin oikein suutuksissa.

Leikki:
Valitaan yksi kissaksi, joka saa kissa -naamarin. 
Kissa kävelee piirin keskellä ja lopuksi
sähisee oikein vihaisesti.
Piirissä istujilla oli soittimena
rytmimunia ja marakasseja.
Guirolla  voi vahvistaa suuttuneen
kissan olemusta.

Karhu nukkuu..

Karhu nukkuu karhu nukkuu
talvipesäsänsä.
Ei ole vaaraa kellään
näin sitä leikitellään.
Karhu nukkuu karhu nukkuu,
Eipäs nukukkaan! 

Leikki:

Vaihtoehto 1:

Kaksi karhua menee karhun päähine päässä piirin keskelle
viltin alle nukkumaan ja ponkaisee sieltä esiin, kun lauletaan: Eipäs nukukaan!

Perinteisesti tämä leikki leikitään näin:

  - Valitaan leikkiöiden keskuudesta yksi vapaaehtoinen karhuksi.
  - Karhu menee lattialle pieneen kippuraan, kasvot lattiaan päin. 
  - Leikkiät tekevät karhun ympärille piirin.
  - Piirissä kuljetaan ympyrää laulun ajan.
  - Kun laulussa lauletaan ”Eipäs nukukaan”, silloin karhu herää piirin
    keskeltä ja yrittää ottaa piirin kehällä olleita kiinni. Piirissä olijat lähtevät
    juoksemaan karhua karkuun, kun karhu herää.
  - Kiinni saadusta tulee uusi karhu piirin keskelle.

Lammas-Elliä laulattaa..

Lammas-Elliä laulattaa,
ja sekös pässiä naurattaa.
Kun Elli laulaa kullalle
ja kuopii maata mullalle.
Leikki:
Lampaalle lammashattu ja -häntä ylle ja piirin keskelle
soittamaan triangelia (eli laulamaan). 
Muut taputtivat piirissä vuorotellen käsiin/reisiin.

Jänis istui maassa

1.
Jänis istui maassa torkkuen, torkkuen,
mikä sull' on jänönen,
kun et enää hyppele,
hyppää pois, hyppää pois, hyppää pois.

2.
Jänikselle tuli tohtori, tohtori
antoi sille lääkettä,
sekä kylmää käärettä,
käärettä, käärettä, käärettä.

3.
Jänis pisti päänsä pensaaseen.
Jokos terve olet nyt,
lääkkeisihin kyllästyt,
kyllästyt, kyllästyt, kyllästyt.

4.
Jänis pieni puikki pakohon.
Käpälät sen oivat on,
hyppy aivan verraton,
verraton, verraton, verraton.

5.
Varo metsäkoiraa jänönen,
koira siit' on iloinen,
kun et enää hyppele.
Hyppää pois, hyppää pois, hyppää pois.
Leikki:
Laulun sanojen mukaan.

Kuka nukkuu peiton alla..

Kuka nukkuu peiton alla,
nukkuu aivan kippuralla?
Onko se tiili?
 Ei, vaan siili! (lapset vastaa)

Huomenna mennään Korkeasaareen

Huomenna mennään Korkeasaareen,
Korkeasaareen, Korkeasaareen.
Huomenna mennään Korkeasaareen
koko päiväksi.

Lähdetään vaan, vaan, vaan,
uudestaan-taan-taan,
Korkeasaar-saar-saarta 
katselemaan-maan-maan.


MITEN TÄMÄ LAULU KOKONAISUUDESSAAN MENEE? OSAAKO KUKAAN SANOA?

torstai 2. toukokuuta 2013

Simat, munkit ja serpentiinit..

Simat, munkit ja
serpentiinit,
ne tuo vappumielet 
fiinit.
Juhlii kaikki kesän tuloa ihanaa
ja iloista vappua toisilleen toivottaa!

Yksi pallo puhkesi...

Yksi pallo puhkesi PUM,
siitä turhaan huolestun.
Onhan kaksi palloa
mulla vielä mukana.
-Markku Kaikkonen-

Kolme ilmapalloa..

Kolme ilmapalloa,
värejä iloisia,
punainen ja keltainen
sekä tummansininen.

Lumet ne jo sulaa..

Lumet ne jo sulaa,
sima maistuu,
ilmapallot lentää,
voi nenä sentään.
Vappua ma kaikille toivotan.
Kevään merkki on Vappu herkin.

Lehti kun puhkeaa..

Lehti kun puhkeaa jokaiseen puuhun,
tiedät on saavuttu toukokuuhun.
Vappupallo voi päästä karkuun,
siinäpä aihetta katkeraan parkuun.